Kosteusvaurioiden havaitseminen ja paikallistaminen jo niiden alkuvaiheessa tulee yhä tärkeämmäksi rakennusalalla. Teknisiä ratkaisuja on jo markkinoilla, mutta ne ovat hajallaan, irrallaan toisistaan.
Rakennusalalla on totuttu hyvin tarkkoihin mittauksiin ja tuloksiin perinteisin menetelmin, ja uudet tavat koetaan valitettavan usein heppoisina ja epäluotettavina. Seinän sisään liimattu tarra koetaan epäluotettavaksi verrattuna jämäkästi porattuun reikään työnnettyyn kalliin mittalaitteen huipputarkkaan anturiin.
Markkinat sekä Suomessa että ulkomailla ovat suuria, koska nykyisen kaltainen rakennusten kosteusongelmatilanne on kestämätön. Jotta eri anturien tuottamat erilaiset datat saadaan hyödynnettyä, on ne yhtenäistettävä.
Tällä hetkellä anturien ja mittauspalveluiden toimittajat ovat pienehköjä ja hajanaisia. Rakennusalan tietoisuus RFID -anturoinnin mahdollisuuksista vielä hataraa. Nämä teknologiat täytyy tuoda yhteen ja kokeilla niiden toimivuutta yhtenäisenä datan siirtoketjuna antureista rakennuksen BIM-tietomalliin ja tietomallista reaalimaailmassa hyödynnettäväksi tiedoksi esimerkiksi visuaalisena datana siten, että rakenteiden kosteus on nähtävissä rakenteita katsottaessa vaikkapa älypuhelimen AR-sovellusta käyttäen.
Pystyäkseen vastaamaan kosteuden aiheuttamiin haasteisiin rakennusalan on otettava käyttöön uusia menetelmiä.
Passiiviseen RFID-teknologiaan perustuva kosteusvalvonta on yksi ratkaisu rakennusten kosteusongelmiin. Rakennus- tai korjausvaiheessa rakenteisiin sijoitetuilla passiivisilla RFID-antureilla saadaan tietoa rakenteiden kosteudesta useita kymmeniä vuosia, parhaassa tapauksessa jopa rakennuksen koko elinkaaren ajalta.
Passiivisten anturien kohdalla pitää avautua uudenlaiselle ajattelulle, eli mittaustuloksissa seurataan pidemmän aikavälin trendiä ja hyväksytään se tosiasia, että mittarin lukemasta puuttuvat desimaalit kokonaan. Passiivi RFID-kosteusantureista olen kertonut Homepilkkuja paratiisissa blogipostauksessa.
Kun halutaan tietoa ja kokemusta järjestelmän toimivuudesta sekä asiakkaan todellisista tarpeista uusille palveluille, niitä kokeillaan yhdessä asiakkaan – joka voi olla rakennuttaja, kiinteistön omistaja tai asukas – näkökulmasta katsoen, millainen anturien myynti-, asennus- ja tiedonkeruu malli on paras, helpoin ja edullisin.
Onko tarkoituksenmukaisinta ostaa rakennukseen anturit ja niille lukija, vai 20 vuoden kosteudenmittauspalvelu, joka pitää sisällään anturien asennuksen, luennan ja datan analyysipalvelut? Millaiset anturit kannattaa asentaa jo materiaalien valmistusvaiheessa ja mitkä vasta työmaalla?
Tällaista palvelua käyttäessään asiakas voi tiloja vastaanottaessaan, vuokratessaan tai tarkastaessaan nähdä rakenteiden kosteuden ja rakenteen kuivumisen historiatiedot rakentamisvaiheesta alkaen.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt uusi hanke Passiivi-RFID-kosteusanturointi BIM-tietomallissa ja kerätyn datan hyödyntäminen käytännössä, joka on jatkoa pian päättymässä olevalle Passiivi RFID-anturit rakennuksen kosteusvalvonnassa -hankkeelle. Metropolian lisäksi hankkeessa on mukana seitsemän yrityskumppania.
Hankkeen päätavoitteena on, että tulevaisuudessa rakennukset varustetaan passiivisilla RFID-kosteusantureilla siten, että niiden antama kosteusdata saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Hankkeesta jää myöhempää kokeilua ja tutkimusta varten rakennus, joka on varustettu neljän anturitoimittajan antureilla pitkän ajan seurantaa ja anturien testaamista varten. Anturit ovat jatkossa kenen tahansa toimijan tai tutkimustahon käytettävissä. Asennetut anturit ja niiden sijaintipaikat dokumentoidaan ja dokumentti on julkisesti hyödynnettävissä.
Ei kommentteja